Jämälankailua

Iltojen muututtua valoisiksi käsityöt ovat jääneet vähemmälle. On niin paljon kaikkea hommaa; puutarhapalstaa, kesän suunnittelua, kivoja kirjoja, ulkona hengailua. Kesämökillä käydessäni totesin kuitenkin patalapputilanteen olevan siellä suorastaan kriittinen: mökin ulkosaunasta löytyi kaikki kaapit koluttuani yksi pieni virkattu patalappu, joka sekin oli jossain operaatiossa ottanut vähän damagea ja palanut puoliksi. Täytyyhän kesällä kuitenkin saada perunakattilaa nosteltua, joten virkkuukoukku ja jämälangat esiin.



Aioin ensin tehdä patalapuista ihan yksipuoliset, mutta tuo pylväsvirkkaukseni olikin sen verran harvaa, että päädyin tekemään lapuille yksivärisen kääntöpuolen. Eri puoliskot on yhdistetty kiinteillä silmukoilla ja nypylöillä.



Samantien kun nämä sain käsistäni, aloin tekemään jämistä myös sukkasia. Mökillä olisi mukava olla kotoisa korillinen villasukkia omia ja vieraiden varpaita lämmittämään: jämälangoista tehtynä, sileää neuletta kirkkailla raidoituksilla. Nämä sukat tehtiin puhtaalla mummo-designilla: kun yksi lanka osoitti loppumisen merkkejä, otettiin rohkeasti ja kokonaisuudesta tai väriharmoniasta piittaamatta mukaan uudenvärinen lanka, jolla raidoitusta jatkettiin. Tykkään näistä kovin, vaikka ovatkin vaatimattomat. Onneksi kaapinperällä on vielä jäljellä lisää perussukkalankoja lupaavan epämääräisissä nyttyröissä.