Mikäköhän siinä on että valmiiden ohjeiden noudattaminen ilman muokkauksia on niin vaikeaa? Itse kun tietää aina muka paremmin että miten tää tehdään. Tämänkin olivat menneet neulomaan Drops Alpacasta kolmosen puikoilla. Mitä järkeä siinä nyt on, kysyn vaan? Eikös kirjoneule jää harvaksi ja lötköksi? (Toim. huom. en ole ikinä neulonut Alpacaa, mutta eihän se nyt mitenkään poissulje vahvoja mielipiteitä asiasta.) Itse neulon kyllä Sisusta. Ai jaa että neuletiheydet ei täsmää? No neulotaan sitten yhtä isompi koko niin päästään vastasyntyneen kokoluokkaan. (Toim. huom. 2: ei päästy, lopullinen neuletiheys täsmäsikin. Taas piti mennä luulemaan.)
Sitten sitäkin vaan kysyn että eikö tähän vois laittaa jotain gruuvimpaa kirjoneuletta tähän rintamukseen? Mää ainakin laitan. Viis siitä että joutuu muokkaamaan kaavion uusiksi.
Ja sitten vielä että alhaalta päin aloittaminen on ihan so last season, itse ainakin aloitan ylhäältä. Ja teen taitetut käännöt reunoihin, toi joustinneule on niiiiin nähty.
Ihan tyhmää neuloa kirjoneuletta nurjalta. Neulon kyllä pyörönä ja steekkaan auki. Pitää kai se steekkauskin joskus opetella.
Enkä kyllä jaksa neuloa pöksyjä.
Tai no, neulotaan nyt sitten.
Vaan kyllä setistä nätti tuli kaikesta säätämisestä huolimatta, tykkään. En nyt ihan varma ole että oliko säätäminen kaiken vaivan arvoista vai olisiko kannattanut suosiolla seurata ohjetta, mutta näin nyt tällä kertaa. Tuo vaaleansinisen, punaisen ja valkoisen yhdistelmä kirjoneuleena on ollut suunnitelmissa jo pitkään, ja nyt sain sen vihdoin toteutettua - mielestäni toimii! Sisusta ei tosin tullut mikään uusi suosikkilanka: neulejälki jäi kastelusta huolimatta tosi epätasaiseksi. Lankoja riittää tosin vielä muutamaankin sukkapariin, joten täytyy antaa sille vielä uusi mahdollisuus.
Ravelryssa.
