Kuinka värjätään valkoista lankaa kätevästi käden käänteessä harmonisiin värisävyihin keittiöstä löytyvillä elintarvikkeilla juuri niinkuin Strömsössä varmasti tehtäisiin:
1) Tehdään selkeä suunnitelma kahvivärjäyksestä, jota olen joskus ennenkin testannut ja helpoksi havainnut. Liotettua lankavyyhtiä lasketaan vähän kerrallaan (liukuvärjäyksen aikaansaamiseksi) miedolla lämmöllä poreilevaan kahviin.
2) Prosessin kestettyä tunnin verran todetaan, että tuloksena on kaunis väri mutta liukuvärjäyksestä ei tietoakaan. Kahvi on loppu, joten prosessia ei voi uusia. Keitetään vahvaa teetä ja jatketaan puolen vyyhdin liottamista teessä.
3) Teevärjäyksen aikana muistetaan, että lankaa on toinenkin vyyhti kaapissa. Samalla on guuglattu internetsiä ja löydetty kurkumavärjäys. Ja kurkumapurkki. Tässä vaiheessa usko on vielä kova ja päätetään yrittää kurkumavärjäystä toiselle vyyhdille.
4) Nostetaan vyyhti teeliemestä ja arvaillaan että on se ehkä vähän tummentunut. Kurkumavärjäys on jo valmisteilla, joten päätetään hetken mielijohteesta heittää teehen hippunen kurkumaa ja dipata vyyhdin toinen pää siihen vielä ihan nopeasti värikontrastin vahvistamiseksi. Eihän se keltainen kurkumaväri nyt kovin nopeasti voi tarttua.
5) Eipä.
6) Exhibit B, toinen villavyyhti. Lisätään liemeen vettä ja kurkumaa. Heitetään vyyhti sinne. Eipä aikaakaan kun meillä on happokeltaista lankaa! Kreisiä oli se.
7) Kun on luettu
toisten ihmisten epäonnistuneista ja manailluista värikokeiluista kurkuman ja ruokasoodan kanssa, päätetään toistaa ne. Jäähtyneeseen liemeen pari teelusikallista ruokasoodaa ja vyyhdin toinen pää sinne.
8) Laitetaan vyyhdit kuivumaan. Tuijotetaan niitä. Mietitään että onkohan maailmassa yhtään ihmistä, joka haluaisi myrkynkeltaista persikkaisiin sävyihin yhdistävän langan, ja mitkäköhän heidän postitusosoitteensa ovat. Vahditaan haukkana kuivumisprosessia ja huojentuneena todetaan värisävyjen vähän tasoittuvan kuivassa langassa.
9) Tyydytään kohtaloon. Tehdään mallitilkut. Todetaan, että ehkä totaalikatastrofilta kuitenkin vältyttiin. Ollaan vähän fiiliksissä siitä, että toinen lanka raidoittuu ja toinen on semisolidi ja yritetään kuvitella että tämä oli jotenkin suunniteltua. Keltainen lanka alkaa näyttää sympaattiselta. Omaksutaan tässä vaiheessa värjäysguru Jenny Deanin huippukirjasta
Wild Color tieto, että kurkumaväri ei kestä kulutusta ja valoa yhtä hyvin kuin monet muut keltaiset, mutta koska on jo liian myöhäistä, päätetään että ei haittaa.
10) Päätetään kuitenkin loppuviimeksi tykätä kurkumasta. Noin kohdasta viisi lähtien on suunniteltu katalaa kostoa kaikille jotka ovat joskus kirjoittaneet kirjoihinsa ja nettiartikkeleihinsa että kotivärjäys on kivaa sen takia, ettei koskaan tiedä mikä on lopputulos, vaikka ovat selkeästi väärässä ja kotivärjäys on ärsyttävän epätarkkaa puuhastelua ja hermot menee ja tulee vaan rumaa lankaa. Lopetetaan koston suunnittelu, koska henkilöt olivat sittenkin oikeassa.
