Viime aikoina olen neulomisen sijaan lähinnä miettinyt erilaisia asioita, mm. sitä, miten siistiä on kun olette armaat kanssabloggaajat bloganneet siitä miten lanka keritään käsin siististi sisältäpäin juoksevaksi keräksi. En nyt osaa linkata tähän ketään yksittäistä neuvonantajaa mutta kiitos teille kaikille, sisältä juoksevat kerät ovat parhautta. (Googlella löytyy ohjeita.) Omat kätöseni hoitavat homman jokseenkin näin:
Sitäkin olen miettinyt että vaikka tykkään testailla erilaisia juttuja, niinkuin nyt sitä
lätäköitymistä, niin aika aikaansa kutakin, ja minun kärsivällisyydelläni ne ajat on yleensä aika lyhyitä. Hankin edellisten kokeilujen jälkeen villejä pätkävärjättyjä lankoja ja yritin tehdä pyörönä maailman hienoimpia lätäköityviä sukkia mutta ei niistä sitten tullutkaan hienoja (paitsi tuo oikeanpuoleinen on jo niin järkky, että se on tavallaan hieno, ja tein sitä pitkään muutaman rivin silloin tällöin koska se oli aina välillä väläytti jotain outoa retroglamuuria, mutta nyt se on saanut viimeisen purkutuomion, koska on sittenkin ihan vaan järkky).
Sitten kun taas kerran tuijotin näitä lankoja inhoavasti, mietin sitä että if you can't beat them, join them. Oksennuslangat ne yhteen soppii, huomenna pannaan pussauskoppiin! Oksennuslankojen pussauskoppia tuleekin muuten aika harvoin mietittyä, että sehän oli suorastaan jo aika jännä miete sinänsä.
Semmoisia vähän levottomia juttuja olen siis miettinyt muun muassa. Ajattelin että jospa nyt neuloisi sitten seuraavaksi.
