Viime aikoina mietittyjä asioita

Viime aikoina olen neulomisen sijaan lähinnä miettinyt erilaisia asioita, mm. sitä, miten siistiä on kun olette armaat kanssabloggaajat bloganneet siitä miten lanka keritään käsin siististi sisältäpäin juoksevaksi keräksi. En nyt osaa linkata tähän ketään yksittäistä neuvonantajaa mutta kiitos teille kaikille, sisältä juoksevat kerät ovat parhautta. (Googlella löytyy ohjeita.) Omat kätöseni hoitavat homman jokseenkin näin:



Sitäkin olen miettinyt että vaikka tykkään testailla erilaisia juttuja, niinkuin nyt sitä lätäköitymistä, niin aika aikaansa kutakin, ja minun kärsivällisyydelläni ne ajat on yleensä aika lyhyitä. Hankin edellisten kokeilujen jälkeen villejä pätkävärjättyjä lankoja ja yritin tehdä pyörönä maailman hienoimpia lätäköityviä sukkia mutta ei niistä sitten tullutkaan hienoja (paitsi tuo oikeanpuoleinen on jo niin järkky, että se on tavallaan hieno, ja tein sitä pitkään muutaman rivin silloin tällöin koska se oli aina välillä väläytti jotain outoa retroglamuuria, mutta nyt se on saanut viimeisen purkutuomion, koska on sittenkin ihan vaan järkky).



Sitten kun taas kerran tuijotin näitä lankoja inhoavasti, mietin sitä että if you can't beat them, join them. Oksennuslangat ne yhteen soppii, huomenna pannaan pussauskoppiin! Oksennuslankojen pussauskoppia tuleekin muuten aika harvoin mietittyä, että sehän oli suorastaan jo aika jännä miete sinänsä.



Semmoisia vähän levottomia juttuja olen siis miettinyt muun muassa. Ajattelin että jospa nyt neuloisi sitten seuraavaksi.

Lankadominanssista

Näin viime yönä unta, että oli aikaa neuloa, ja neulaisin villatakin tuosta vaan! Se oli vihreä, keveä ja ylhäällä pari nappia. Tykkäsin siitä kovasti, mutta kauluksen asettelussa oli vähän ongelmia.

Puikoilla on todellisuudessa viimeksi ollut vähän toisen suuruusluokan hanke, nimittäin mallitilkku. Edellisen kaulurin tiimoilta lankadominanssiasia alkoi kiusata sen verran, että piti alkaa testaamaan vaihtoehtoja lankajärjestyksille, kun en sitä koskaan ole oikein jaksanut miettiä vaan mennyt vaan yleisen lankadominanssiteorian mukaan. Lankadominanssiteorian mukaanhan kirjoneuletta neulottaessa alempana kulkeva lanka on dominoiva, ts. korostuu kirjoneuleessa - yksinkertaistettuna näin, mutta ilmeisestikään tämä ei päde kaikilla. Google-haku (yarn dominance) löytää hyviä lähteitä, esim. tämän pohdiskelun.

Eli ei kun kaksi lankaa käteen ja neulomaan. Itse pidän kaikki langat (tai siis molemmat, pakoilen kirjoneuleita useammalla kuin kahdella langalla) vasemmassa kädessä niin, että toinen kulkee pikkusormen alta ja toinen päältä, jolloin päällimmäinen lanka (kuvassa vihreä) jotenkin luontevasti itselläni asettuu paikalleen hieman kauemmaksi ja toisen langan yläpuolelle. Tällä järjestyksellä oletin siis toteuttavani lankadominanssiteoriaa, eli alempi lanka (vaaleanpunainen) olisi dominoiva.



Pyörönä neulotussa mallitilkussa on kaksi samaa neulekuviota, oikealla puolella vaaleanpunainen lanka alempana (dominoiva) ja vasemmalla vihreä lanka alempana.



Ja hurraa, lankadominanssi toimii. Oikealla puolella vaaleanpunainen kuvio korostuu selvästi paremmin, kun ko. lanka dominoi. Erityisesti ero näkyy tähtikuvioissa.



Vaikka tämä nyt oli tämmöinen sormiharjoitus, niin olen oikeasti aika tyytyväinen että tuli testattua. Nyt siis vaan kohti uusia kirjoneuleseikkailuja!

Matkalla lankakauppaan

Aurinko sai pakkasen tuntumaan yhtäkkiä keväältä. Matkalla lankakauppaan harrastin lempipuuhaani eli haahuilua. Joutilas sivukatujen koluaminen on vaan ihan parasta.

Vanha kännykkäkamera ei turhia hienostele kuvanlaadulla. Silti tykkään näppäillä sillä rakeisia pikakuvia.













Kevättunnelma sekoitti päätä myös lankahyllyllä. Olen ollut monta päivää niin kateellinen metrossa näkemäni fuksiankirjavan pipon omistajalle, että samanvärinen on nyt saatava itselle.

2011

2011 alkaa sitten olla muisto vainen! Katsausta menneeseen luvassa.

Blogin osalta vuosikatsaus jää pakostakin vajavaiseksi, koska pulju on laitettu pystyyn huhtikuussa - ensi keväänä siis ekat synttärit. Kiitos kaikille jotka ovat käyneet lukemassa ja kommentoimassa! Blogihan syntyi jonkinlaisena neule- spin-offina rakkaasta Herkku ja Koukku -kerhon blogista, ja moni neuleista neuloutuu edelleenkin kerhotapaamisissa (terkkuja pimut!). Aktiivisen kommuuniblogin päivitystahtiin tottuneena oman blogin harva tahti välillä hirvittää, mutta jospa ne harvat postaukset kuitenkin joku käy vilkaisemassa.

2011 ehti valmistua lähinnä pieniä asioita, sukkia ja lapasia. Lankametrejä ei kovin paljon kulunut, mutta pikkutyöt sopivat hyvin tämän aika kiireisen vuoden rytmiin. Vuoden henkilökohtaisen neuletrendinä näen ehkä kirjoneuleen nousun suosikkiasemaan: erityisesti tykkäsin alla olevassa kuvassa toisen rivin aloittavista Haavisto-lapasista (malli 24, Kotka), joita neuloessa koin ehkä jonkinlaisen väriherätyksen. Uudenvuoden tienoilla selailin jo kovasti Alice Starmoren Book of Fair Isle Knitting -kirjaa, hankin värikynät ja ruutupaperia ja neuloinkin pari mallitilkkua. Trendi näyttää siis jatkuvan tänäkin vuonna :)

Monet neuleista ovat menneet lahjaksi ja siten hyvään käyttöön. Itselle jääneistä eniten mieleen ovat olleet Rikke-pipo ja raitainen Ships & Seaside -kauluri (molemmat alarivissä). Ylärivin merimieshenkinen huivi näkee varmasti myöskin useasti päivänvalon keväämmällä. Ja sukat ovat aina tarpeen, vaikka vielä se maailman täydellisin sukkapari tuntuu puuttuvan kokoelmista. Ehkä ensi vuonna tähtien asennot sallivat sen täydellisen lanka&malli -yhdistelmän löytyvän?



Tänä vuonna blogin postaukset ovat enimmäkseen olleet valmiita töitä. Jatkossa olisi kiva ehtiä enemmän jutella myös keskeneräisistä, ideoista ja kokeiluista. Toivottavasti uusi vuosi tuo tullessaan lisää blogausaikaa :)

Iloista ja inspiroivaa alkanutta vuotta teille kaikille! Kiva että olette löytäneet blogiin!

Kevyttä varustelua

Olen lähdössä kesäloman viettoon.

Luuletteko, että ehdin neuloa kaksi villatakkia ja kolmet sukat kesäloman aikana? (Toim. huom. villatakkihistoria ei ole kovin rohkaiseva: edellinen valmiiksi saatu aikuisten täysikokoinen villatakki valmistunut kesäkuussa 2009.)



Aion nimittäin myös järjestää valokuvat, lukea kaikki kirjat joita en ole ehtinyt talven aikana lukea, perustaa kasvimaan, tehdä polkupyöräretkiä ja kierrellä kirppareita.

Ja maalata seiniä. Mikäli näistä rautakaupasta hakemistani 45 värinäytteestä löytyy joku sopiva sävy.

Kevätsiivous

Neuletilpehööri on talven aikana ajautunut käsittämättömään kaaokseen. Tänään otin kaiken sen kaameuden esille ja kävin setvimään. Purkamista, lajittelua, lankakerien yhdistämistä, puikkomittailua.



Löytyi puoliksi unohdettuja keskeneräisiä aarteita.





Pikkutarvikkeet kuten nuppineulat, silmukkamerkit ja knitpro-kiristimet ja -tulpat löysivät taas erinäisissä paikoissa harhailtuaan kotiinsa, pikku pussukkaan.



Puikkoja on kolmessa eri säilytysjärjestelmässä. Tässä olisi perfektionistilla vielä tiivistämisen varaa...



Keskeneräiset kehruut, värttinät ja kenkälaatikosta rakennettu lazy kate.



Muovipusseihin kaappien perällä ajautuneet langat palautettiin säilytyslaatikkoihinsa. Näistä tykkään kovasti, kätevät pinota ja säilyttää ja heti näkee mitä laatikossa on sisällä.



Vielä kaikki kirjat yhteen paikkaan.



Kyllä helpotti. Nyt voikin alkaa taas sotkemaan!